Onko Sveitsi taideparatiisi?

Onko Sveitsi taideparatiisi?

En ole taiteen asiantuntija, mutta silti nautin sen katsomisesta ja kokemisesta. Varsinkin matkoilla yritän järjestää itselleni mahdollisuuden ihailla ja ihmetellä ihmisten luovuuden kukkasia. Usein taide (ja matkustaminen myös) herättelee uusia ajatuksia: näinkin voi siis maailman nähdä ja kokea.

Luin viime viikolla Helsingin Sanomista Sveitsin kätketyistä taideaarteista. Onko tämä maa taideparatiisi vai veroparatiisi? No, vuoriparatiisi ainakin, ja taidetta on ilmeisesti maahan kätketty melkoisesti toisen maailmansodin melskeissä. Kiinnostavaa taidetta on myös syntynyt Sveitsissä kuten dadaismi, josta samainen sanomalehti kirjoitti 10.4.2016. Zürichissä ensimmäisen maailmansodan taisteluita paenneet taiteilijat, jostain syystä erityisesti romanialaiset, aloittivat tämän uraauurtavan suuntauksen, joka on, sanoisinko, silkkaa dadaa.

Picasso
Taide pesee sielusta arjen pölyn – Pablo Picasso

Taidetta, designia ja leikkipuistoja

Taidemuseon dadaa esittelevä näyttely sekä Cabaret Voltaire jäivät kuitenkin nyt näkemättä, sillä valitsin Zürichin taidepaussiini Löwenbräu Areal -nimisen kompleksin, jossa on taidehalli (Kunsthalle), Migros’n nykytaidemuseo sekä gallerioita ja design-kauppoja (lähin raitiovaunupysäkki Dammweg). Lähellä ovat myös Viaduktin kauppahalli ja mielenkiintoiset pikkukaupat, eikä Freitagin kuuluisa konteista rakennettu lippulaivakauppakaan ole kaukana. Sillä aikaa mies ja lapset nauttivat Zürichin eläintarhan tunnelmasta.

Kun kerrankin pääsen taidemuseoon rauhassa ilman lapsia, niin siellä on näyttely…leikkipuistoista! Ja rakennelmissa saisi kaiken huipuksi vielä leikkiäkin. Jos olisi ollut aikaa, olisin tuonut lapsenikin tänne. Historiaosuus ei ollut niin kiehtova, mutta leikkirakennelmat eri puolilta maailmaa ilahduttivat. Ihminen on kekseliäs olento.

Taidehalli2
Hieman harmittaa, kun en kokeillut tätä.
taidehalli3
Oma oviaukko lapsille

Lapset olisivat myös varmasti riemastuneet Migros-museon yläkerran valkoisesta hallista, jossa etsittiin kettua padin avulla. Ihmeellinen toinen todellisuus.

Paradise Paradoxe

Ensimmäisenä päivänänne Zürichissä päädyimme aivan sattumalta pienen taide-elämyksen äärelle. Kävelimme vanhassa kaupungissa ja päätimme kurkistaa eteen tulleeseen kirkkoon. Kirkkosalin ovi oli kiinni, mutta kiipesimme avoimeen toiseen kerrokseen. Rakennus oli Helmshaus ja toisen kerroksen galleriassa oli Elodie Pongin tyylikäs ja ajatuksia herättävä näyttely Paradise Paradoxe.

Paradise Paradoxe

Eikä unohdeta päärautatieaseman hallin katossa killuvaa Niki de Saint Phallen värikästä naishahmoa. Nämä muodot ja värit piristävät aina.

Niki

Mitä jäi näkemättä?

Dadan lisäksi jäi näkemättä Bernin taidemuseon kiinalaisen nykytaiteen näyttely Chinese Whispers. Pääkaupunki Bern on vain tunnin junamatkan päässä Zürichistä ja mukava paikka muutenkin.

Mainokset

Fribourg – iloisia jälleennäkemisiä

Fribourg – iloisia jälleennäkemisiä

”Fribourg on ihana kaupunki”, sanoi nuorempi lapseni, kun seikkailimme Fribourgin vanhan kaupungin kapeilla kaduilla ja mäkisillä kujilla. Kävimme päivän vierailulla kaupungissa, jossa vietin puoli vuotta nuorena ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Saavuimme Fribourgiin tapaamaan suomalais-sveitsiläisen au pair -perheeni jäseniä. Samalla halusin näyttää omalle perheelleni hieman myös kaupunkia.

Fribourg2

Vanha kaupunki oli isompi kuin muistin. Aikaa taisi vierähtää huomaamatta muutama tunti, kun kävelimme aukiolta toiselle ja kiemurtelevan Sarine-joen yli menevien siltojen yli ja ali. Nautimme pääsiäispäivän keväisestä auringonpaisteesta sekä rauhallisesta ja idyllisestä kaupungista. Lapset jaksoivat hyvin vielä kavuta jyrkkää rinnettä ylös uudempaan yläkaupunkiin. Funikulaari oli remontissa, joten emme voineet turvautua siihen.

Fribourg

Sveitsissä kun ollaan, niin aina jossain horisontissa näkyy lumihuippuja. Näin myös länsisveitsiläisessä Fribourgissa. Matkallamme kohti rautatieasemaa pitkin Route des Alpesia pysähdyimme vähän väliä ihailemaan maisemaa. Alhaalla näkyi vanha kaupunki sekä Sarine-joki ja taustalla kaukana Alppien lumihuiput.

Nuorimmaisen mielestä Fribourg oli paras paikka Sveitsissä. Vanhan kaupungin kujat, sokkelot, mutkat ja jyrkänteen reunalla jylhänä seisovat talot sekä yläkaupungin maisemat tekivät vaikutuksen. Myös minuun, vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Pääsiäisen pyrähdys Zürichissä

Pääsiäisen pyrähdys Zürichissä

Meidän perheemme vietti pääsiäisen tällä kertaa Sveitsissä. Löysimme edulliset lennot Zürichiin noin kuukausi ennen matkaa ja päätimme tarttua tilaisuuteen. Olen elämässäni viettänyt paljonkin aikaa Sveitsissä, työskennellyt siellä muutamia kuukausia pariinkin otteeseen, mutta Zürichistä olen aina mennyt vain ohi. Nyt oli siis hyvä tilaisuus syventyä tähän Sveitsin suurimpaan kaupunkiin.

Limmat
Zürich sijaitsee Limmat-joen alussa Zürich-järven rannalla

Minkä lentolipuissa säästimme, sen muissa kuluissa menetimme. Sveitsi on maineeltaan kallis, ja sitä se todellakin on. Maahan on yksi maailman vauraimmista, mikä näkyy katukuvassa autokannassa ja kauppojen valikoimissa. Kaupungista varmasti löytäisi lahjan hänelle, jolla on jo kaikkea. Miten olisi esimerkiksi jotain Swarovskin Activity Tracking Jewellery –kokoelmasta? Get Fit in Style! No, ei kiitos minulle. Vaan eipä nyt keskitytä rahaan, sillä matkamme onnistui erinomaisesti ja viihdyimme kaikki todella hyvin.

Lähdin matkaan hieman skeptisenä, sillä tämä hieno maa ei jostain syystä ole sellainen, johon kaipaisin aina uudestaan. Miksi sitten palaan sinne kuin bumerangina? Maisemat ovat toki kauniita ja kaikki on siistiä ja toimivaa. Onneksi Zürichistä löytyy myös rosoa ja särmää, mikä tekee siitä sympaattisen ja kiinnostavan. Ja onhan se aina mukavaa nähdä vanhoja tuttuja, syödä Migros-kaupasta ostettua Tourist-suklaata tai maistella appenzeller- ja gruyèrejuustoa. Sitä paitsi sen maistaa jo tomaateista, että ollaan eteläisemmillä leveysasteilla. Jopa sveitsinsaksan kuulostelu on vaihteeksi hauskaa, vaikka siinä joutuukin pinnistelemään saksantaitonsa äärimmilleen, että ymmärtäisi edes jotain.

Tällä kertaa matkaan tuli uusia vivahteita, kun olin maassa ensimmäistä kertaa perheeni kanssa. Sveitsi näytti parhaat puolensa, kun asuimme mukavassa Airbnb-asunnossa kivalla alueella ja aivan huippuluokan julkinen liikenne vei meidät ympäri kaupunkia helposti ja nopeasti. Kolmen vuorokauden Zürich-korteilla ajelimme raitiovaunuilla (verkosto on todella tiheä), busseilla, järvi- ja jokilautoilla, funikulaareilla ja paikallisjunilla. Näiden lisäksi pääsin kortilla ilmaiseksi esimerkiksi taidehalliin (Kunsthalle) ja Migros’n nykytaidemuseoon.

Uetliberg

Mitä tekemistä siellä Sveitsissä sitten on? Ensimmäisenä mieleen tulee tietysti maisemien ihailu, joten suuntasimme Zürichin kupeessa noin kilometriin kohoavalle Uetlibergille. Lähes huipulle asti pääsee kätevästi junalla. Asemalta on vielä noin 500 metriä huipulle, jossa on näkötorni, hotelli ja ravintola.

WP_20160327_14_29_45_Pro

Maisemat olivat mainiot, vaikka korkeimmat lumihuiput piiloutuivatkin raskaiden pilvien suojaan. Sää oli pilvinen ja viileä, mutta tarkenimme hyvin juoda kevään ensimmäiset terassioluet (ja –mehut) makkaran painikkeeksi ulkona.

olut ja makkara

Cafe Schober – pääsiäisen ihmemaa

Melkein kävelimme onnemme ohitse ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Kahvi-, tee- (ja sokeri-) hampaita kolotti. Kurkistimme Konditorei Schoberin ikkunasta sisään, kun huomasimme sen edessä muutaman pöytäryhmän. Upeat pääsiäiskoristelut täyttivät näyteikkunat, joten oli vaikea saada käsitystä sisätiloista. Liike näytti vain konditorialta eikä tihkusateessa ulkona istuminen houkutellut, joten käännyimme pois. Muutaman askeleen otettuani käännyin kannoillani ja päätin kurkistaa sisälle. Ja mikä ihmemaa sieltä löytyikään – Péclard Zürich im Schober. Kolme kerrosta tunnelmallisia kahvilahuoneita, puheensorinaa, jonoja ja yltäkylläistä pääsiäistunnelmaa. Jäimme jonottamaan.

Schober2

Muutaman minuutin päästä pääsimme jo kapuamaan kolmanteen kerrokseen. Sain eteeni listan, jossa oli kaksi aukeamaa jo pelkälle teevalikoimalle. Yritin muistella, onko Suomessa missään vastaavaa teelistaa ja tilasin mustaa nepalilaista teetä. Hyvää oli. Samoin maistuivat alakerran konditoriasta valitut kakut ja omenastrudel. Hyrisin tyytyväisenä. Tämä oli kahvilaelämys kaikille aisteille.

Schober

Jossittelua

No, niinhän siinä kävi, että mieleen jäi monta asiaa, joiden vuoksi haluaisin vielä palata Zürichiin:

  1. Haluaisin kävellä koko Uetlibergin Planeettapolun, joka vie arviolta kaksi tuntia. Polulla voi maisemien katselun lisäksi pohtia aurinkokuntamme planeettojen välisiä etäisyyksiä. Tällä kertaa emme varautuneet patikointiin.
  2. Winterthurin Technoramaan pitäisi päästä lasten kanssa. Olemme yleensä matkoillamme käyneet aina paikallisessa tiedekeskuksessa tai tekniikan museossa, sillä lapsemme pitävät niistä todella paljon, ja kyllähän me aikuisetkin viihdymme, kun lapsilla on kivaa (suosikkimme ovat toistaiseksi Kööpenhaminan Experimentarium ja Pariisin Villette). Tällä kertaa aikataulu ei antanut periksi.
  3. Lähtisin mielelläni myös ylemmäs vuorille retkeilemään.
  4. Zürichin taidemuseossa (Kunsthaus) olisi ollut kiinnostava näyttely dadaismista, mutta valitsin tällä reissulla Löwenbräu Arealin taidehallin ja galleriat.

Lasten kanssa Lontoossa – metromatkoja ja museoita

Lasten kanssa Lontoossa – metromatkoja ja museoita

Lontoo on hämmästyttävän lapsiystävällinen suurkaupunki. Tekemistä ja näkemistä riittää kaikenikäisille: innostavia museoita, jalkapalloa, tiedettä, taidetta, musiikkia, luomuruokaa, ostoksia ja kaksikerroksisia busseja. Myös Harry Potter –faneille on omat pyhiinvaelluskohteensa.

Osterikortilla liikenteeseen

Lontoossa on helppoa ja mukavaa liikkua julkisilla kulkuvälineillä. Kannattaa hankkia Oyster Card eli paikallinen matkakortti aikuisille. Alle 11-vuotiaat lapset matkustavat ilmaiseksi maksavan aikuisen seurassa. Metrolla pääsee sujuvasti ja nopeasti joka paikkaan. Lapsia kiehtoo suurkaupungin vaikuttava metroratojen verkosto ja matka kuin matka sujuu ilman kähinöitä, kun saa samalla tutkia värikästä karttaa.

Itse matkustaisin mieluummin kaksikerroksisen bussin yläkerroksen etupenkissä ja tarkkailisin maisemia ja ihmisiä, mutta nyt menemme lasten ehdoilla. Viihdytän itseäni katselemalla kanssamatkustajia ja muistelemalla Mari Rantasen metrokarttojen inspiroimaa taidetta.

Kaupungissa liikkuminen on todella rentoa, kun metro- ja bussipysäkkejä on aina lähellä. Vaunukansalle liikkuminen olisi jo vaikeampaa, sillä metrotunneleissa on portaita ja junasta laiturille pääsy ei ole aina esteetöntä. Kuuluisa ”mind the gap” -kehotus (=varo kuilua) ei ole turhaan käytössä, vaan lapsen kädestä kannattaa todellakin ottaa kiinni metrosta poistuessa.

Nälän yllättäessä voileipiä ei tarvitse etsiä pitkään. Nurkan takana on yleensä vähintään Starbucks, mutta jos amerikkalainen kahvilakulttuuri ei innosta, lähellä lienee Prèt á Manger, josta saa aina tuoreita ja maistuvia voileipiä, luomua ja läheltä. Turistialueiden ruokatarjonnan hinta-laatusuhde ei taida olla paras mahdollinen, mutta luomukahvilat ja –ruokakaupat ovat näkemisen arvoisia. Kensington High Streetin Whole Foodsilla on jopa oma teurastamo. Melko tuoretta lihaa tarjolla siis.

Museossa voi olla hauskaa

Lapset eivät ehkä kiljahtele riemusta kuullessaan päivän retkestä Luonnonhistorialliseen museoon (Natural History Museum). Valtava palatsia muistuttava museo on kuitenkin elämys, johon kannattaa varata aikaa, sillä lapsia saattaa olla vaikea kammeta ulos tästä ihmemaasta sulkemisaikaan.

Museo on täynnä kokeiltavaa ja koettavaa, lapset saavat näprätä mikroskooppeja ja luurankoja, tutkia veden voimaa tai ihmisen aisteja. Aulassa tulijaa tervehtii valtava Diplodocuksen luuranko ”Dippy”, johon saa pienellä lahjoituksella valita värivaloja tai ääniefektejä. Museon ylpeys onkin valtava dinosaurusosasto, johon saa yleensä jonottaa. Jonotus kuitenkin kannattaa, sillä osasto kiehtoo sekä lapsia että aikuisia, vaikkei dinomaaninen olisikaan. Alle kahdeksanvuotiaille kellarikerroksen pienten puuhapaikka on todella omiaan. Vedellä lotraamiseen kun ei kyllästy ikinä. Museossa saa myös hyvän tilaisuuden tarkkailla paikallisia lapsiperheitä viettämässä vapaapäivää. Värikäs pulina täyttää museon piknik-alueen lounasaikaan.

IMG_3076 rajattu
Natural History Museum (samalta South Kensingtonin metropysäkiltä pääsee myös Tiedemuseoon sekä Victoria ja Albert -museoon

Jos päivä luonnonhistoriaa ei vielä riitä, niin museokierrosta voi jatkaa viereisessä Tiedemuseossa. Vähintään päivän saisi täälläkin kulumaan helposti, sillä interaktiivista touhua riittää monessa kerroksessa. Heurekamainen Launchpad vangitsee vimpaimista innostuneen pikkukoululaisen tuntikausiksi. Pienempi juuttuu tutkimaan lentokoneiden moottoreita ja isompien täytyy päästä mukaan taitolentoryhmä Red Arrowsin lennolle. Ja kaikki juuttuvat viimeistään alakerran Weblabiin, jossa voi kokeilla vaikka erilaisten kilkuttimien yhteissoittoa nettivierailijoiden kanssa. Museossa on myös mukava ravintola, jossa on hyvä valikoima. Sopivaa purtavaa löytyy sekä nirsolle että kokeilijalle.

Molemmat museot ovat täysin ilmaisia. Tästä ilahtuneena ja museoiden laadusta ja tarjonnasta hengästyneenä antaa mielellään vapaaehtoisen lahjoituksen. Lontoo on kallis kaupunki, sanotaan. Rahaa toki saa kulumaan, jos nauttii esimerkiksi kaupungin valtavasta viihdetarjonnasta, mahtavista musikaaleista tai konserteista. Myös esimerkiksi turistikierrokset bussilla ovat kalliita.

IMG_3138
Natural History Museum – maantieteestä kiinnostuneet haltioituvat jo museon Earth-osastolle johtavissa liukuportaissa

Ilmiinny Harry Potterin maisemiin

Jokainen Harry Pottereihin, erityisesti elokuvaversioihin, hurahtanut riemastuu vierailusta Potter-elokuvien kulisseihin. Warner Studios järjestää kierroksia Tylypahkaan ja Viistokujalle. Liput pitää varata etukäteen netistä. Nopeammin kosketuksen Harryn tarinaan saa Kings Crossin rautatieasemalla, johon on merkitty Tylypahkan junan lähtölaituri nro 9 ¾. ”Laiturille” voi jonottaa muiden Potter-fanien joukossa otattamaan valokuvaa itsestään työntämässä matkatavarakärryjä tiiliseinän läpi.

Ostoksille

Lasten kanssa matkustaessa äidin ostokset jäävät yleensä sumurenkaiden hönkäilyksi näyteikkunoihin, kunnes joku vetää kädestä jo seuraavaan kohteeseen. Jos lapsia on vaikea taivutella kauppoihin sisään, niin Hamleysin lelukauppa lienee poikkeus. Tosin ostosaika saattaakin mennä ilmaisen lelun vaikeaan valintaan, ja taas on riennettävä eteenpäin. Pienten kanssa on pidettävä tiuhaan ruokataukoja.

Lauantaiaamuna jätän lapset hetkeksi puolison huomaan ja karkaan aamuvarhaisella Portobello Roadin markkinoille. Kannattaa lähteä hyvissä ajoin, sillä kymmenen aikoihin katumarkkinoita lähestyy sakea läpitunkematon turistien muuri, josta on vaikea päästä läpi. Aamulla mahtuu vielä hyvin tarkkailemaan markkinoiden antiikkiosan brittiläisiä wenzelhagelstameja tweedeissään keskustelemassa uusimmista löydöistään. Markkinoilla on myös vaatteita, sekä halpariepuja että vintagea. Englantilaiset taitavat todella rakastaa kulahtaneita öljykangastakkejaan, sillä Barbourin paikatutkin takkivanhukset ovat monen kympin arvoisia.

IMG_3118 rajattu
Jos olet aina halunnut pukea kaksivuotiaasi kuin englantilaisen gentlemanin, löytyy Portobello Roadin vintage-kaupoista apua unelmiisi

Sillä aikaa lapsetkin ovat ehtineet herätä ja ovat valmiita vaikka Kensingtonin puiston prinsessa Dianalle omistettuun leikkipuistoon tai London Eye –maailmanpyörän kyytiin. Maisemat ”Lontoon Silmästä” ovat mahtavia ja samalla voi jo suunnitella seuraavan matkan kohteita.

Muuta nähtävää:

  • Greenwich – observatorion nollameridiaanin yllä voi lasten kanssa pohtia idän ja lännen välissä olemista, lähellä myös merimuseo ja Cutty Sark –purjelaiva
  • Tate Modern –taidemuseo on myös hyvä kohde perheille. Taidetta voi tutkia ja tehdä itse. Lisäksi kannattaa tarkistaa, onko jossakin museon ravintolassa tai kahvilassa Lapset syövät ilmaiseksi -kampanja.
  • Tower of London
  • Buckinghamin palatsi – vahdinvaihdossa kuuluisa vartiokaarti karhupäähineineen
  • Sotamuseo – imperiumin historiaa hieman isommille lapsille
  • Urheilua: jalkapalloa, tennistä kesällä Wimbledonissa
  • British Museum – täällä muumiot asuvat
  • Victoria and Albert Museum
  • Jokiristeily Thamesilla
  • Lontoossa on yli 70 ilmaista museota ja galleriaa