Huomaan vuoden aikana kertyneitä kuvia katsoessani, että tämän vuoden teemana on ollut maisemien metsästys. Täytyy sanoa, että vuonna 2017 on ollut onni myötä.

Matkakohteet ovat olleet upeita, säät ovat suosineet, majapaikat ovat olleet mainioita. En halua valittaa edes siitä ankeahkosta norjalaisesta leirintäaluemökistä, koska, noh, se jotenkin sopi siihen hetkeen. Ikuisesti maisemakuumeinen on saanut monta maisemaonnellista (kiitos Out of Office -blogin Johanna tästä termistä) hetkeä vuonna 2017.

Mietin myös muutosta itsessäni. Olen aiemmin haikaillut lähinnä suuriin kaupunkeihin tarkkailemaan ihmisvilinää, museoihin vaikuttumaan, inspiroitumaan kaikesta uudesta ja jännästä. Nyt haluaisin vain kiivetä kukkuloille ja vuorille avarien maisemien äärelle tai valtamerten rannoille. Ehkä elämäntilanteeni on sellainen, että aivoni kaipaavat luontoa ja rauhaa, silmäni lepoa mahtavissa maisemissa, kehoni pientä hikeä ja ponnistelua.

Tai ehkä olen vain tullut järkiini.

Islanti

Maaliskuun lopussa kävin neljän päivän tehomatkalla Islannissa ystäväni kanssa. Maa on täynnä toinen toistaan vaikuttavampia maisemia ja luonnonihmeitä. Islantiin jäi ikävä, paljon olisi maassa nähtävää ja koettavaa (ehkä loppuelämäksi) ja haluan ehdottomasti viedä sinne myös lapseni, toivottavasti pian.

Maisemavalinta oli vaikea, joten otan mukaan kaksi. Näimme monta upeaa vesiputousta, mutta vaikuttavin hetki oli se, kun kaksoissateenkaarista alempi nappasi ystäväni kehälleen Skógafossin putouksella.

Skógafoss
Skógafoss

Toisen unohtumattoman hetken koin Jökulsárlónin jäätikkölaguunilla. Olimme aamulla liikkeellä, joten muita turisteja ei juurikaan ollut paikalla ja ne muutamatkin tyytyivät tepastelemaan parkkipaikan lähellä. Me kävelimme rantaa pitkin eteenpäin ja ihmettelimme hiljaa vedessä lipuvia jäämuodostelmia ja näkymää, joka oli kuin maalauksesta.

Täydellisen hiljaisuuden katkaisi välillä jäätiköstä irtoavan lohkareen karahdus ja lopulta molskahdus. Tunsin olevani kovin pieni suuren ja mahtavan luonnon edessä.

cof
Jökulsárlón

Como-järvi

Pääsiäisenä lähdimme koko perhe Italiaan ja Como-järven maisemiin. Majoitus valittiin vain ja ainoastaan maiseman perusteella ja täytyy sanoa, että nappiin meni. Meillä oli käytössämme talon alakerta Plesion kylässä noin neljän kilometrin päässä Menaggiosta. Nautin aivan suunnattomasti kiireettömistä aamuista ja auringon lämmöstä terassillamme tämän maiseman äärellä.

sdr
Maisema, auringon lämpö, aamukahvi, lintujen laulu ja aasinkellojen kalkatus – mitä muuta voisin toivoa?

Kävimme myös päiväretkellä Sveitsin puolella Luganossa, eivätkä näkymät Monte Brèn rinteiltä Lugano-järvelle olleet hullumpia nekään.

cof
Lugano-järvi

Pohjois-Norja ja Lappi

Emme malttaneet pysyä kesälläkään ihan kotimaisemissa vaan lähdimme kohti pohjoista. Lensimme Ivaloon ja ajoimme vuokra-autolla Nordkappiin, joka tarjosi huiman visuaalisen elämyksen keskiyön auringon valossa pilvien yläpuolella.

Nordkapp
Keskiyön aurinko Nordkappissa

Pyrähdimme myös Hammerfestissa, valuimme sieltä etelää kohti ja jäimme Birtavarreen Kaivuonon pohjukkaan kahdeksi yöksi. Siellä koimme kaksi upeaa maisemaelämystä yhden päivän aikana. Pohjois-Euroopan syvin kanjoni, Gorsan putous ja kanjonin yli kulkeva Gorsabrua-silta olivat hienon ja helpon patikan päässä. Tämä reitti tarjosi myös uskomattoman kukkaloiston sumun keskelle.

Gorsabrua
Gorsan putous (tai Gorzifoss)
Gorsabrua
Kävelimme Gorsabrualle läpi kukkivan metsän

Jatkoimme Gorsabrualta matkaa ylemmäs kohti Suomen rajaa ja Haltia. Halusimme nähdä Haltin Guolasjärven rannalta Norjan puolelta. Samalla tulimme nousseeksi sumuisesta Kaivuonon laaksosta sumun ylle kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Maisema oli yhtä häikäisevä kuin sää. Tämä paikka ja sen käsittämätön hiljaisuus loihtivat naamalleni kestohymyn ja saivat sydämeni läpättämään.

cof
Guolasjärvi

 

Mutta eipä unohdeta Suomea ja Kilpisjärveä, jonka kautta palasimme Ivaloon. Kiipesin Saanalle ja totesin, että tämä on kyllä yksi lempipaikoistani kotimaassa. Näitä maisemia on vaikea ylittää.

cof
Saanan huipulla

Slovenia

Uskomaton maisemavuosi sai jatkoa syyslomallamme Sloveniassa. Jo ensimmäinen aamumme Jerekan kylässä teki vaikutuksen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Näkymä ikkunastamme Jerekassa

Läheinen Bohinj-järvi ruskapuvussaan erityisesti sai minut haukkomaan henkeäni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Bohinj-järvi

Elämykset jatkuivat kun kävimme Bled-järvellä ja Slovenian länsirajalla Mangartin solassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Bled-järvi
Mangartin sola
Alppinaakka Mangartin solassa

Erityisesti mieleen jäi se lyhyt tauko matkatessamme takaisin alas solan korkeimmalta kohdalta. Ylhäällä olimme ihailleet maisemia navakassa tuulessa, mutta tässä kohdassa oli täysin tyyntä, aurinko lämmitti ja vallitsi täydellinen hiljaisuus.

cof
Maisematauko hiljaisuuden keskellä

Uskomaton maisemavuosi, näin monta unohtumatonta elämystä yhden vuoden aikana.

Kyllä maailma on kaunis.

 

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa

21 kommenttia artikkeliin ”Vuoden 2017 parhaat maisemat

  1. Aivan uskomaton matkavuosi on ollut sinulla! Islanti on omalla haavelistalla Comolla oltiin toissa vuonna. Tutun näköisiä olivat nuo maisemat. Kilpisjärvellä vietimme muutamia vuosia sitten pari yötä mutta Halti ja vaellus odottaa vielä toteutustansa. Mukavaa tulevaa reissuvuotta 2018!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos samoin! Teillä taisi olla Jordania tulossa, sinne minäkin haluaisin, ja Saharaan ja Meteoraan… Niiden sijaan lähden hiihtolomalla Dubliniin, kun pääsee halvalla. Ei ehkä järkevin valinta maisemien suhteen, ehkä täytyy suunnitella jotain retkiä☺

      Liked by 1 henkilö

  2. Aivan ihanissa paikoissa olet kyllä päässyt käymään! ❤ En ole käynyt näistä missään, mutta voin sanoa kaikkien näiden, etenkin Islannin olevan haavelistalla. Luonnon kauneus tekee kyllä onnelliseksi. 🙂 Hyvää tulevaa matkavuotta!

    Liked by 1 henkilö

  3. Tuota lukiessa ja noita hengästyttävän kauniita maisemakuvia katsellessa täytyy heittää julkisesti ilmaan epäilys, että toista maisemallisesti yhtä hienoa matkailuvuotta voi olla haasteellista saada heti perään.

    Ja se alun epäilys siitä järkiinsä tulemisesta, siitä että alkaa arvostaa luonnonrauhaa, hiljaisuutta ja fyysistä ponnistelua Äiti Maan kauniissa polveilevissa helmoissa enemmän kuin rakennettua ja hälyistä kulttuuriympäristöä – se on ehkä eniten sitä että oppii kuuntelemaan itseään. Että viisastuu sen suhteen että osaa valita sen paikan, jossa itsellä on parasta olla.

    Kaunis kiitos linkityksestä! ❤ En tiedä miksen saanut tuosta ilmoitusta, olin varmaan Sveitsin reissulla enemmän off kuin online. Eräänlaista viisastumista kenties sekin?

    Liked by 1 henkilö

    1. Epäilen itse aivan samaa eli tätä vuotta on vaikea ylittää, mutta ehkäpä 2018 tuo sitten taas jotain muuta. Eniten toivon kuitenkin lisää maisemaelämyksiä, sillä ne todella tekevät onnelliseksi. Toivon myös viisautta tehdä hyviä valintoja:)
      Hyvää reissuvuotta 2018, olkoon onni myötä!

      Tykkää

  4. Upeissa maisemissa ja paikoissa olet kerennyt vuodessa käymään! Islanti, Italia, Norja ja Slovenia on omissa haaveissa myös. Ei ainakaan nämä kuvat auta matkakuumeeseen.. Toivottavasti tämä uusi vuosi tuo mukanaan myös ihania hetkiä ja retkiä! 🙂

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s